Ensimmäinen koulupäivä

Sunnuntaipäivä meni hyvin pitkälle lepäillessä asunnolla. Flunssa oli vuorostaan siirtynyt Anulle, joten lepopäivä tuli sopivaan saumaan. Jarna oli tulossa illalla Lyypekistä Emdeniin, joten lupasimme mennä hänen kanssaan syömään. Päädyimme ”Asian Wok” nimiseen ravintolaan, jossa ei tällä kertaa ollut muita asiakkaita. Tässä vaiheessa illan anti hieman arvelutti, mutta päätimme silti testata, mitä ruokalista pitää sisällään. Sisään päästessämme näytti siltä, että koko suku oli keittiössä töissä.

Palvelua oli tietenkin nopeaa, sillä muita asiakkaita ei ollut. Ankanrintaa riisillä ja currykastikkeella varustettuna tuli pöytään alle 15 minuutissa. Täytyy todeta, että makuelämys oli suorastaan loistava. Harvoin on tullut noin hyvin maustettua ja valmistettua ankkaa syötyä. Liha suorastaan suli suussa.

Palvelun nopeus oli lopulta ehkäpä jo liiankin nopeaa. Paikan tarjoilija, vai voisiko sanoa, että keskenkasvuinen flanellipaitainen mohikaani kävi vähän väliä kurkkimassa, joko olisimme syöneet. Kuitenkaan hän ei lopulta tullut tarjoamaan meille laskua eikä edes jälkiruokaa. Oli siis lopulta itse vaivauduttava tiskille maksamaan annokset. Tällä kertaa ei varmaan kuitillista ateriaa ollut tarjolla, sillä rahan maksu tapahtui tiskin takana olevan tytön lompakkoon, josta saimme myös vaihtorahat. Kassakone lienee vain koristeena.

Kämppäkaverimme Sashi oli pyytänyt meitä vielä käymään heidän illanistujaisissaan toisessa rapussa, jossa päätimme pikaisesti pistäytyä. Täällä opiskelija-asuntolan jokaisessa kerroksessa on yhtenäisiä isoja oleskelutiloja sohvineen, joissa monet ulkomaalaiset opiskelijat pitävät juhliaan ja tapaamisia. Välillä riennot menevät aika villeiksi ja espanjalaiset ovat kovinkin tunnettuja juomakulttuuristaan. Ainoastaan muutamien suomalaisten maine kiirii heidän ohitsensa. Sashin kavereiden illanistujaiset olivat rauhallisemmasta päästä ja se näytti kuluvan pääasiassa pössytellessä eri makuisia "aineksia" vesipiipussa.

Maanantaina oli aikainen herätys, sillä meidän oli mentävä opiskelija-asuntolan toimistoon juttelemaan tilanteestamme. Siellä selvisi, ettei vuokraa voitu purkaa ilman kuluja. Kuitenkin Neiti Lekkeri lupasi, että kylpyhuoneeseen tultaisiin tekemään homekäsittely, joka sinne oli jo tehty syyskuussa. Siis kuulemma kertaalleen jo syyskuussa!!! Samalla he lupasivat, että ilmakanavat putsattaisiin, mutta testejä he eivät täällä kuulemma tee. Vaihtoehtomme oli siis jäädä nykyiseen asuntoon, jos kaikki hoituisi kuntoon, sillä rahaa ei viitsinyt heittää hukkaan ja kädenvääntö homeasioista tällä alueella lienee ajan hukkaa.

Maanantai oli myös ensimmäinen koulupäivä, jolloin tapasimme muut Erasmus-oppilaat. Tulijoita oli Suomesta, Romaniasta, Espanjasta, USA:sta, Ruotsista, Puolasta ja Ranskasta sekä joku Mustafa, jonka kotimaa on vielä hämärän peitossa. Ei liene sama Mustafa, josta Sashi kertoi. Tämä Mustafa oli ensimmäisenä päivänä saapunut omaan soluunsa, nostanut kädet pystyyn ja todennut, että ”en ole terroristi, älkää luulko niin”…

Yliopistoon tutustumista.

Päivällä teimme myös saksan kielen lähtötasotestit. Koe oli perus monivalintasettiä, jolloin riski oikein vastaamiselle kasvoi. Tietenkin tämä testi meni itsellä lottoamiseksi, sillä saksa ei vielä taittunut sanaakaan. Huikealla lottoamisella sain kuitenkin yli 20 % oikein. Olisikohan tällaisilla prosenteilla päässyt jo ylppärit läpi saksan kielen osalta?

Lähtötasotesti.

Testin perusteella ryhmä jaettiin kahtia: beginners ja professionals. Kahden viikon aikana saksaa opiskellaan joka päivä vähintään 3 tuntia. Tunnit ovat siinä mielessä mielenkiintoisia, että meidän beginners ryhmässä opettaja ei puhu mitään muuta kuin saksaa eikä muun kielen puhuminen ole sallittua. Oppimisesta tulee siis hyvinkin mielenkiintoista. Toisaalta onni on siinä, ettei enää käytössä ole karttakepistä sormille -systeemiä, jos ei osaa asioita tunnilla. Muutoin opettaja on kyllä oikein mukava tai sitten se johtuu juuri siitä, ettei sitä ymmärrä… Valitettavasti paremmin saksankielessä menestyneet saivat tuon hieman räiskyvämmän persoonaan opettajakseen, jonka olemuksen voi tiivistää yhteen nimeen: paikallinen Miina Äkkijyrkkä.


Illalla vietimme vielä Erasmus-oppilaiden tutustumisiltaa. Illan pääkokkeina olivat toimineet tutorimme Natalie ja Gary. Pitkän odottelun jälkeen saimme "hieman" pohjaan palanutta pastaa jauhelihakastikkeella sekä herkkusienikastikkeella. Kaikille ruoka ei kovin hyvin maistunut ja toiset huuhtoivat sen kohteliaasti kaljan avulla alas kurkusta...

Pääkokit Natalie ja Gary.

Illanviettoa ja tutustumista.