maanantai 12. huhtikuuta 2010

Irwin Goodman - Las Palmas, osa 1

Koulun alettua täällä Emdenissä oli ensimmäisenä tietenkin selvitettävä mahdolliset vapaapäivät ja matkustusmahdollisuudet. Hyvissä ajoin tuli selvitettyä, että pääsiäisen tienoilla olisi viikon verran aikaa käytettävänä pidempää seikkailua varten. Mietimme mahdollista matkan tekoa Italiaan tai Espanjaan, kunnes silmiin osui, että Ryanair lennättää ihmisiä Saksasta Kanariansaarille asti! Hetkeäkään ei tarvinnut asiaa miettiä, sillä viikko etelän lämmössä kuulosti erittäin houkuttelevalta. Samalla reissulla pääsisin myös piipahtamaan kummini luona Teneriffalla, sillä edellisestä näkemisestä lienee jo useampi vuosi. Näin siis matkasuunnitelmia alettiin hioa Kanariansaarten suuntaan.

Alkuun jouduimme miettimään mille saarelle menisimme viikoksi. Menolentoja oli tarjolla alle 60 eurolla lähes mille tahansa saarista, mutta takaisinpäin hinnat nousivat yli 200 euroon. Oli siis taas kerran käytettävä Google mappia ja logistisia ratkaisuja halvimman lentovaihtoehdon löytämiseksi. Kahden päivän pähkäilyn jälkeen oli matkasuunnitelmamme seuraava: junalla Düsseldorffiin, sieltä lento Gran Canarialle, 7 yötä Puerto Ricossa ja paluu lento Barcelonan kautta yhdellä yöpymisellä Bremeniin. Näin ollen hintaa lennoille kertyi 129e per henkilö kaikkine kuluineen.

Vihdoin koitti kauan odotettu perjantai 2.4. Lähdimme junalla Emdenistä klo 9.50. kohti Düsseldorffia. Matkaan Canarialle olimme myös saaneet yhden suomalaisista vaihto-oppilaista. Matka taittui verkkaisesti parilla junan vaihdolla. Semester-ticketillä pääsimme ilmaiseksi aina Reiniin asti, josta ostimme 38e ryhmälipun loppumatkalle.

Jatkoyhteyttä odottaessa Münsterissa.

Reilun viiden tunnin matkustamisen jälkeen saavuimme Düsseldorfiin ja tarkemmin ottaen Weezeen, jonka lentokentältä Ryanair operoi. Noin tunnin haravoinnin jälkeen löysimme itsellemme sopivan yöpymispaikan kolmelle hengelle. Majatalon emäntä lupasi tilata meille taksin etukäteen varttia yli kuudeksi, sillä lentokentällä piti olla aamulla jo ennen puolta seitsemää. Majapaikan löydyttyä suuntasimme lähimpään ravintolaan, jossa täydensimme nälkäiset vatsamme.

Muutaman tunnin yöunien jälkeen oli kaivauduttava sängyn pohjalta ylös. Taksi töötöttelikin jo torvea, vaikka kello ei ollut vielä rientänyt sovittuun pykälään asti. Lentokentälle päästyämme suuntasimme turvatarkastusta kohti. Sitä ennen täytyi kuitenkin vielä tehdä pienet valmistelut kohdalleen, sillä 10 kg painoraja käsimatkatavaroille oli ehdoton Ryanairilla, vaikkakin Tampereen päässä sillä ei ole koskaan ollut väliä (olimme siis pelkillä käsimatkatavaroilla liikenteessä). Kaikki mahdolliset painavat tavarat tungettiin taskuihin, takit nätisti roikkumaan käsivarrelle ja nestepussi roikkumaan toiseen käteen varmuuden vuoksi. Ja tällä kertaa tätä ei tullut tehtyä turhaan. Jo ennen turvatarkastusta Ryanairin tädit ohjasivat meidät nätisti laukkupunnitukseen, jossa itse sain parhaimmat luvut mittariin laukun painon ollessa 10,075 kilogrammaa.

Koneeseen päästyämme saimme vallattua itsellemme vierekkäiset paikat. Kun olimme saaneet vihdoin laukut survottua paikoillensa, päätti yksi saksalaismies vielä mahduttaa omaansa meidän laukkujen viereen. Tähän peliin oli pakko siinä vaiheessa puuttua, kun kaveri alkoi käyttää voimaa enemmin kuin laki sallii. Huomautin, että laukussani on kamera, jota ei tarvitse sentään särkeä, jos laukku ei mahdu. Pitkän sompaamisen ja huopaamisen jälkeen, jonka aikana oma laukkuni oli välillä poissa lokerosta, kaveri uskoi ja luovutti ahtamisensa. Kun ei mahdu niin ei mahdu. Lentoemotkin jo huomauttelivat muutamaan otteeseen, että jos laukku ei mahdu, sen voi viedä koneen etuosaan. Sekös miestä harmitti, kun joutui itse istumaan koneen perällä.

Reilun viiden tunnin lennon jälkeen saavuimme vihdoin pilviselle Gran Canarialle. Löysimme lentokentän sokkelosta ravintolan, jossa sai 5 eurolla syödä vatsansa täyteen jälkiruokia myöten. Tämän jälkeen suuntasimme bussipysäkille odottamaan bussia kohti saaren eteläosaa ja Puerto Ricoa.

Suora bussiyhteys Puerto Ricoon kesti vajaan tunnin ja hotellimme sijaitsi aivan bussipysäkin läheisyydessä. Ilta meni tutustuessa hotelliin, käydessä kaupassa ja nautiskellessa illasta omalla parvekkeella.

Hotellimme Ipanema Park, joka sijaitsee aivan sataman ja rannan tuntumassa, Puerto Ricon etelärinteessä.

Ensimmäinen ilta Puerto Ricossa.

Yönäkymä parvekkeelta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti